Tässä jälleen istun,mietin lääkkeitäni,enkö koskaan pääse niistä irti!Miksi en nuku,miksi mietin asioita jotka on tapahtuneet jo vuosia sitten,miksi riitelen sukulaisteni kanssa,miksi haen hyväksyntää,jota en ikinä saa,onko tämä minun kohtalo,eikö ikinä aurinko voi paistaa?Olen naimisissa..jälleen,mutta en onnellinen,en,en kärsi väkivallasta,mutta edelliset suhteet,liitot ovat tuhonneet tunteeni,en osaa edes enään rakastaa,en voi näyttää mitään tunteitani,koska niitä ei ole!En jaksa siivota taloa,koska ei huvita,ketä varten siivoisin,miestänikö-joka sotkee koko ajan,yksin ollessani siivoilin aina,joka päivä,nyt en viitsi,en,koska muuttaessani jo tänne,talo oli valmiiksi paskanen,siivota sitten toisten paskat,en alistu moiseen.Kaljaa jaksan juoda se on hyvää,eikä enään ole edes krapuloita,pysyn vain 6 pullon/24,turpoan kun pulla,en jaksa edes ulkonäöstäni välittää,miksi?No,ei jaksa meikata,kenelle meikkaisin asumme korvessa,mitä sen on väliä minkä näköinen olen?